Raskaus on ihmeellinen aika täynnä monia ihmeellisiä asioita ja yksi niistä maagisista asioista on istukka. Havahduin itse istukan ihmeellisyyteen vasta kuopuksen odotusaikana, sekä sen jälkeen. Mikä sitten tekee istukasta niin ihmeellisen ja ennen kaikkea mitä istukalle voi tehdä synnytyksen jälkeen?

Useammat vanhemmat vievät nykypäivänä vauvansa keholliseen hoitoon mikä edesauttaa pienten kiputilojen minimoimista, tyytyväisyyttä sekä tukee normaalia motorista kehitystä. Tämä myös näkyy koko perheen hyvinvoinnissa, tyytyväinen vauva tyytyväiset vanhemmat.

Useimmat naiset kokee todella suurta painetta synnytykseen liittyen alitajuntaisesti, että sen pitäis olla jotenkin täydellinen. Synnytykseen myös latautuu todella paljon tunteita äitiydestä, vanhemmuudesta ja omasta riittävyydestään äitinä ja vanhempana. Luemme paljon synnytystarinoita siitä, miten joillakin asiat ei ole mennyt niin kuin olisivat halunneet tai ovat kokeneet muuten synnytyksen todella pelokkaana asiana.

Synnytysvalokuvaus on todella pienissä saappaissa täällä meidän koto-suomessa, varsinkin jos verrataan Australiaan asian tiimoilta. Asia on itselleni hyvin rakas ja sellainen, jonka haluaisin normalisoida täällä suomessa, jotta se olisi yhä useamman synnyttäjän tiedossa.

Puolisoiden rooli synnytyksessä on kasvanut hurjasti ajansaatossa ja on muuttunut yleiseksi käytänteeksi synnytyssairaaloissa. Synnyttäjän saama tuki puolisolta on kallisarvoista ja sitä pystyy tukemaan niin doula kuin kätilökin ohjaamalla ja kannustamalla.

Doulan keskeisenä tehtävänä on tukea synnyttäjää synnytykseen valmistautumisessa, synnytyksessä, sekä postpartum-aikana. Doulat tarjoavat tukea riippumatta siitä, millaisia päätöksiä äiti tekee liittyen synnytykseen, tai mikä on valikoitunut äidin synnytystavaksi.